Koulumatkakampanjan toteuttaminen marras-joulukuun vaihteessa, oli myös oivallinen ajankohta kannustaa oppilaita kulkemaan koulumatkansa omin voimin, sillä valtakunnallisen Liikkuva koulun tutkimusten mukaan, talviaikaan koululaisten ominvoimin kulkemat matkat vähenevät merkittävästi ja oppilaiden -myös isoimpien- kuskaaminen kouluun lisääntyy huomattavasti. Ehkä tätä päivänä voitaisiin puhua jopa kuskauskulttuurista, valitettavasti.
Aamuisin passeihin leimoja merkitessäni, oli hyvä tilaisuus jutustella oppilaiden kanssa heidän koulumatkoistaan ja näkyvyydestään aamuvarhaisella pimeillä teillä. Myös koulukuljetuksesta huolehtiva taksikuski esitti huolenaiheensa siitä, että vain todella harvalla oppilaalla on heijastin ja monen monta vaaratilannetta pimeän syksyn mittaan on ehtinyt jo hänet säikäyttää.
Moni oppilas, joka tavallisesti sai vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan kyydin kouluun, olikin nyt koulumatkakampanjan aikana rohkaistunut saapumaan kouluun kävellen, tai pyörällä. osa taksilla kulkevista keräsi kilometrinsä kotona vapaa-ajalla, vanhempien toimiessa passien leimaajina.
Passinsa palauttaneista ja joka päivä omin voimin koulumatkansa kulkeneista arvottiin joulupukkisuklaiden onnelliseksi nauttijaksi Niko nelosluokalta, Onnittelut! Niko oli merkinnyt koulureittinsä vieläpä kilometreinä:
Kaikki jotka koulumatkakampanjaan osallistuivat ja passinsa muistivat palauttaa, saivat pienen herkun palkinnoksi. Luokkakohtaisen kisan voitti 5-6.lk ja palkintonaan he suunnittelevat ja äänestävät keskenään oman liikuttavan tuntinsa joko sisälle tai pihalle. Palkinnon he pokkaavat opettajan kanssa sovittuna ajankohtana ensivuoden puolella. Hienoa ISOT!
Lisäksi päätimme kannustaa ihan jokaista koululaista kulkemaan koulumatkansa omin voimin pimeästä ja kirpakasta vuodenajasta huolimatta. Näin ollen kaikille koululaisille jaettiin hienot Poppi-heijastimet näkyvyyden varmistamiseksi.
-Helena-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti